Seitsemän asiaa

Kun muutkin, niin minäkin...

1. Pidän järjestelmällisyydestä. Rutiinit rauhoittavat minua. Jos stressaa pystyn rentoutumaan mm. siivoamalla. Kotona täytyy olla aina perussiistiä, joka aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia koiran vuoksi.

2. En pidä ihmisistä, jotka puhuvat paskaa minulle yhteisistä kavereistamme. Välit viilenevät herkästi tällaisissa tilanteissa. Kaksinaamaisuus on inhottava piirre ja pyrin välttämään sitä viimeiseen saakka.

3. Olen ollut aivan toisenlainen 13-15-vuotiaana mitä minusta voisi olettaa. Tuolloin tuli juotua reippaasti, poltettua, lintsattua koulusta yms. hurmaavaa. Ehkä siksi olenkin nyttemmin näinkin rauhallinen mitä olen. :)

4. Olen huono käsittelemään rahaa. Saan kyllä asiani hoidettua, mutta rahaa ei ikinä jää säästöön (eipä sillä, että nyt olisi mahdollista säästää muutenkaan, vielä), tärvään kaiken mitä jää. Tästä en kylläkään ole viitsinyt ottaa stressiä, säästän sitten kun olen 100% työelämässä.

5. Tahdon oppia mahdollisimman paljon uusia juttuja, olla perillä maailmalla tapahtuvista asioista, tutustua uusiin erilaisiin ihmisiin ja nähdä erilaisia maailmankolkkia. Ei ne eletyt vuodet, vaan se vuosien sisältö.

6. Minulla on todella ihanat vanhemmat, joista olen hyvin onnellinen. Minulla on yhden täyssiskon lisäksi kolme sisarpuolta, joihin on etäiset välit. Ko. asia harmittaa minua ja haluaisin oppia tuntemaan heidät paremmin.

7. Olen tällä hetkellä tyytyväisempi elämääni kuin kertaakaan aikaisemmin "aikuisiällä".

Aamulla

1. joulukuuta. 23 päivää jouluaattoon. Kuukausi vuoden vaihtumiseen.

Mukillinen glögiä, Kyöstin tutut tassuttelut lattiaa vasten ja rauhallista musiikkia. Mitäpä sitä muuta aamuunsa tarvitsee.

Tonttu on edesmenneen mummini tekemä ja siten tärkeä minulle.





Oikein rauhallista joulun odotusta jokaiselle!

Kun muut nukkuvat

minä lämmitän kupillisen glögiä, asetun mukavasti tietokoneen äärelle, nostan jalkani pöydälle ja selailen kaikessa hiljaisuudessa suosikkifoorumeitani ja blogeja.

Tänään nukun sitten taas aivan liian pitkään tai vaihtoehtoisesti herään aikaisin ja olen taas kerran aivan liian väsynyt tehdäkseni mitään oleellista. No, onneksi on sunnuntai.

Näin käy monesti. On käynyt jo siitä saakka kun pystyin tietoisesti päättämään, että valvon pidempään. Vain kellonajat ovat alkutaipaleelta venyneet ja tekemiset muuttuneet. Huono tapa, erittäin. Jos meinaa jaksaa olla virkeä.

Pidän vaan niin hirvittävästi tästä rauhallisuudesta, pimeydestä, hiljaisuudesta.

Konjakkisinappia ja joulumietteitä

Uusissa joululehdissä on vaikka mitä ihania reseptejä. Suurin osa ko. ruoista olisi helpompi ostaa kaupasta ja mahdollisesti niin pääsisi halvemmallakin. Mutta vähän ennen aattoa kauppaan paniikissa ryntääminen ei nostata joulutunnelmaa, vaikka kyseinen traditio on aina jouluun kuulunutkin. Sen sijaan se, että tekee itse mahdollisimman paljon ja mahdollisimman vähällä stressillä nostattaa. Tänä jouluna olisi tarkoitus tehdä itse mahdollisimman paljon, laatikot, rosollit, leivonnaiset, paistaa kinkku jne. Tänään aloitin sinapin tekemisellä ja hyvältä tuo ainakin toistaiseksi maistuu, maistelen uudelleen muutaman päivän päästä.

Haaveilen siitä, että olisi oma piha, edes pieni. Piha jonne saisi viritellä jouluisia koristeita. Ei mitään amerikkalaistyyliin laitettuja jouluvaloja joista naapurit näkee painajaisia vielä pitkälle tulevaa vuotta, vaan yksittäisiä risu- ja sammaltöitä esimerkiksi. Lumilyhtyjä, jäälyhtyjä, perinteisiä kynttilälyhtyjä sinne tänne... Nyt on tuollainen n. puolentoista neliön parveke, johon ei kyllä kummoisia pysty laittelemaan, kynttilöitä ja yhdet kirkkaat ulkovalot kumminkin.

Jouluisin meillä on äiti yleensä vastannut kaikesta ruoasta, tänä jouluna ajattelin kantaa korteni kekoon, kyllä sitä jo tässä iässä siihen pitäisi kyetä ja ryhtyä. Jos vastaisin vaikka leipomuksista ja laatikoista. Kunhan ensin teen testierät niistä mitä meinasin tehdä. :)

Konjakkisinappi
(Ohje tämän vuoden Kaikkien aikojen Joulu -lehdestä.)

4dl valmista sinappia

1,5dl sinappijauhetta
1,5dl sokeria
2dl kuohukermaa
1 luomukananmuna
1tl viinietikkaa
2rkl konjakkia

1. Sekoita kattilassa sinappijauhe ja sokeri. Vatkaa joukkoon kerma ja muna.
2. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee ja kiehahtaa.
3. Jäähdytä sinappiseos ja lisää joukkoon viinietikka ja konjakki.
4. Laita sinappi purkkiin ja nosta se jääkaappiin muutamaksi päiväksi.

Hyvitystä

Meillä oli marraskuun puolivälissä erään foorumin pikkujoulumiitti paikallisessa ravintola Introssa. Palvelu oli huonoa johtuen ilmeisesti liiasta asiakasmäärästä suhteessa tarjoilijoiden määrään. Jokainen meistä osallistuneista kirjoitti palautteen ja tänään saapui sitten lahjakortti hyvitykseksi ja kiitokseksi asiallisesta palautteesta. Täytyy kyllä sanoa, että erittäin hienosti hoidettu ko. ravintolan ravintolapäälliköltä tämä tapaus. :) Mielellään menee uudelleenkin syömään sinne. Ruoassa ja paikan tunnelmassa ei ole mitään valittamista.

... Vai tuleeko?

Kauan sitä kestikin. Nyt on koko illan satanut vettä ja räntää vaihtelevasti. Kävin Kyöstin kanssa illalla 1,5h:n lenkillä ja koko reissun ajan satoi kaatamalla räntää. Valkeasta maasta ei ollut enää tietoakaan. Kyösti ei toki ollut moisesta säästä moksiskaan, mutta minua alkoi paluumatkalla jo hieman häiritä, kun housut liimantuivat jalkoja vasten.

Onneksi kotona pääsi sitten lämpimään suihkuun, sytyttelemään tuoksukynttilöitä ja leipomaan teeleipiä. Glögiä olisin kaivannut seuraksi, mutta jouduin tyytymään Glögin makuiseen siideriin.

Syödessäni leipäsiä selailin netistä erinäisiä sivustoja ja törmäsin tällaisiin:

Delissu's, aivan ihania pikkukoirien sadetakkeja ja muita koiraihmisten tuotteita. Tuollaisen sivulla myytävän sateenvarjon voisin ottaa itselleni milloin tahansa. Näyttäisi olevan vielä marraskuun ajan (tai niin kauan kun tuotetta riittää) tarjouksessa 20e. Harmi että omaan budjettiin ei juuri nyt sovi enempää ylimääräisiä ostoksia.

Kuva Design Delin sivulta.

Toinen mihin ihastuin palavasti on nämä Porvoon taidekoulun valmistuttamat torttukuosiset Teema-mukit. Näitä tilasinkin kaksi kappaletta muiden Teema-mukien kavereiksi. Voiko enää suloisempia mukeja ollakaan?
Mukin OVH 19,80e kpl.
Kuva myöskin Design Delin sivulta.

Toinen houkutteleva sivusto on Soap Factoryn verkkokauppa, josta voi ostaa erilaisia saippuoita. Tuolta tekisi mieli tilata joulun tuoksuinen Noel-saippua, mutta taidan jättää toiseen kertaan kumminkin.

Kolmas verkkokauppa, josta voisin tilata esimerkiksi joulukoristeita on Augustin huvilan kauppa. Suosittelen tutustumaan, jos pitää yhtään romanttisemmasta tyylistä.
Kauppaa pitää Paperia Pariisista blogin kirjoittelija Hannis, jonka blogissa on ihastuttavia kuvia ja käsitöitä roppakaupalla. :)

Talvi todella tulee

Aamulla heräsin siihen, kun nenääni haisi järkyttävä pas*a. Kyösti oli tutkinut eilen roskapussia ja löytänyt sieltä broilerin jämät, tokihan niitä oli pitänyt maistella. Kanaemona jo kyttäsin sitä koko illan, ettei vaan mahdollisesti syödyistä luista tule ongelmia. Yön aikana oli sitten alkanut mahakin toimimaan ja aamu oli sitten sen mukainen...

Mutta vaikka pääsin heti ensitöikseni hinkkaamaan lattiaa, niin ulos astuessa varhaiseen talviseen aamuun piristyin kummasti. Olen aina aikuisiällä jossain määrin inhonnut talvea, mutta täytyy sanoa, että tämän pitkän harmaan jakson jälkeen oli todella piristävää nähdä valkeaa lunta kaikkialla. Niin eri valoisaa mihin on nyt tottunut. Jospa tuosta lumesta saisi vähän energiaa itsellekin, hämäryys kun on laittanut aika reippaanlaisesti väsyttämään.

Lumesta ja pikkupakkasesta reipastuneena meinaan käydä tänään normaalia pidemmän lenkin Kyöstin kanssa. Ja sovitella illalla Kyöstille hankittua punaista kulkusin koristeltua kauluria. Sitä pidetään sitten jouluna. :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Korvikset korvasta läpi

Minun on ollut tarkoitus koko alkaneen viikon ajan käydä paikallisessa tatuointi- ja lävistysliikkeessä aukaisuttamassa korvakorujen reiät. Eilen reippaana tyttönä ostin etukäteen jo muutamat edulliset korviksetkin asioidessani keskustassa.
Illasta huvikseni kokeilin saisinko itse aukaistua reiät (malttamaton kun olen). Toinen aukesikin todella näppärästi, toisessa joutui käyttämään hienoista väkivaltaa. Mutta kyllä nyt on veikeää, viimeksi minulla oli korut korvissa ehkä viisi vuotta sitten.


Laitoin tilaukseen Ainoan Strawberry Star korvikset. Niitä odotellessa. <3

Leppoisaa viikonloppua

Mukava, vapaa viikonloppu kotona. Ei yhtään huvittaisi lähteä minnekään liehumaan, onneksi ei tarvitsekaan. Kyösti jaloissa rapsutettavana, puolikas levyllinen suklaata ja pullo limpparia, sekä (toivottavasti) hyvä leffa odottamassa katsojaansa. Tykkään.

Oikein rentouttavaa viikonloppua!

Mukava sunnuntai

Kävimme Kyöstin kanssa ulkoilemassa tänään kauniissa syyssäässä. Oli oikein mukavaa käyskennellä kaikessa rauhassa ja ihailla maisemia. :)
Illaksi kävin sitten hakemassa työkaverilta tilaamani Oriflamen paketin, jossa olleita tuotteita pääsen kohta testailemaan.

Oikein rentouttava päivä takana, näitä lisää!

Minä rakastan syksyä. Rakastan poltella kynttilöitä pimeällä (lisää onkin tulossa PartyLiteltä), rakastan kirpeää omenapuiden tuoksua, rakastan vesisateen ropinaa ikkunalautaa vasten, rakastan ruskaa ja maahan pudonneita lehtiä... Toivottavasti talvi ei tulisi koskaan.

Syksy saapuu

Syksy on todellakin tullut, ainakin minun mielestäni. Tai jos ei ihan niin ainakin melkein. Illalla koiran kanssa ulkoillessa hengitys jo höyryää eikä lapaset olisi pahitteeksi. Hämärää jatkuu yöaikaan aina vain pidempään ja on sitäkin ihanempaa poltella kynttilöitä ja viritellä tunnelmavalaistuksia. Olen ollut aina syysihminen.

Vuorilammella

Viikonloppuna

Siivoiluja ja muuta

Suihkun jälkeen avojaloin tepastellessani havahduin siihen, että juuri pestyjen jalkojeni pohjiin tarttui pikkukiviä ja koirankarvoja. Juolahti mieleeni, että olisi ehkä aika siivota kunnolla. No, kun siivousinnostus tulee niin siihen täytyy tarttua näyttipä kello mitä tahansa. Viime viikkoina ei ole juuri ollut innostusta siivoamiseen. Työpäivinä olen ollut erityisen naatti, enkä ole jaksanut käyttää vähäistä vapaa-aikaani siivoamiseen. Mitä nyt olen pahimpia karvoja imuroinut lattioilta ja tiskannut ja pessyt pyykkiä. Vapaapäivinä taas ei vaan periaatteestaakaan halua alkaa siivoamaan.

Olen miettinyt viimepäivinä, että mistä perheiden äideillä riittää oikein energiaa siihen kaikkeen elämän pyörittämiseen? Olla äiti, työntekijä, ruoanlaittaja, siivoaja, pyykkäri, käydä kaupassa, hoitaa lapset, olla hyvä puoliso, rakastaja, nähdä joskus omiakin ystäviä, tehdä jotain omiakin juttuja joskus? Vaikka haaveilenkin toisinaan omista lapsista ja avioliitosta tuntuu jo ajatuskin moisesta pyörityksestä tukahduttavalle. Ehkä siihen sitten vaan tottuu, jos ja kun niin on välttämätöntä?

Minulle on tällä hetkellä ihan riittämiin siinä, että teen työni, siivoan silloin kun on tarvetta (enkä aina silloinkaan) ja hoidan koiran sekä tärkeimmät ihmissuhteeni. Ja siltikin tuntuu, että tunnit pyyhältävät liian vikkelään ohitse eikä kaikelle jää tarpeeksi aikaa saati energiaa.

Hiusjuttuja

Kävin pitkästä aikaa kampaajalla, kun hiusväri alkoi olemaan jo aika haalistunut ja oma maantienvärinen juurikasvu pilkisti liian kanssa. Leikata en antanut, kun haluan pitää pitkästä aikaa vähän pidempää mallia ja toisekseen on paljon kätevämpää, että hiukset ylttävät kiinnikin kunnolla.

Viimeaikoina on tullut kiinnitettyä myös huomiota siihen millaisilla aineilla hoidan hiuksiani. Ennen käytin oikeastaan vain jotain markettituotteita ja värjäsin hiukset aina itse. Hiukset oli sitten sen mukaisessa kunnossakin, ikuisesti jäänyt erään kampaajan kommentti mieleen, "miten sä oot oikein saanut sun hiukset tällaiseen kuntoon?!". Siitä oppineena olen jättänyt etenkin monivärjäyksen ainoastaan kampaajien hoidettavaksi.

Shampoista on oikein hyvä XZ:n suklaa & vanilja shampoo, erityisesti tykkään kun ei sisällä silikonia ja tuoksukin on miellyttävä.
Hoitoaineista tykkään erityisesti Sebastianin Potion ysistä sekä Lanzan Hair-repair leave in protectorista. Etenkin ensin mainittu tekee hiuksista todella pehmeät, mutta hinta on hieman liian kallis, jotta viitsisi kys. tuotetta koko ajan käyttää.

Yritin tuossa ottaa kuvaakin hiuksista, mutta se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Minulle on joskus tuumattu erään entisen työkaverin toimesta, että "miks et ole alkanut kuulantyöntäjäksi, kun sulla ois kaikki fyysiset edellytykset siihen?", jokainen voinee itse kuvasta päätellä onko edellytyksiä vai ei... :D Sarjassamme sanonta, joka olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta.

Kenkiä

Onpas kulunut useampi viikko siitä, kun viimeksi olen tänne jotain kirjoittanut. Kesä hurahtaa ohi ihan huomaamatta, kun menee niin iso osa ajasta töissä. Vapaa-ajalla tulee sitten oltua huomattavasti vähemmän tietokoneen ääressä mitä talvisin. Vaikka huomaapahan tuon ihan kaikkialla netin ihmeellisissä paikoissa. :) Foorumeilla, toisten blogeissa...

Vapaa-ajalla on tullut luettua vino pino kirjoja, kaunokirjallisuutta, lähinnä dekkareita. Niitä on myös tullut aika reippaasti lisää tuonne kirjahyllyynkin. Joskus kun jaksaisi, niin voisi omaksi iloksi tehdä jonkinlaisen tietokannan minne lisäilisi aina kun tulee hommattua uusia.

Alennusmyynneissä on tullut pari kertaa käytyä ja mm. uusia kenkiä hankittua. Koko ajan polttelisi, että täytyisi lähteä vielä katsomaan jos löytyisi jotain kivaa ja edullista, mutta täytyy yrittää olla maltillinen... :)

Oikein mukavaa viimeistä kesäkuun päivää ja tulevaa heinäkuuta kaikille! Toivottavasti saataisi vähän kesäisempää säätäkin jossain välissä.

Mökkeilyä

Mitä saadaan kun otetaan yksi ei niin hyvä kamera ja kaksi erittäin nopeasti liikkuvaa koiraa?



Alemmassa kuvassassa Shrek - siskoni pentukoira (vaatimattomat 50kg pentukoiraa) Ali.

Vaatekaapin päivitystä

Olen pitkän aikaa laittanut kaikki ns. irtorahat sisustusjuttuihin ja muuhun sellaiseen. Vaatepuoli on jäänyt aika kehnolle tolalle. Vaatekaappi on täynnä vaatteita, mutta lähes kaikki on sellaisia, joissa on jokin vika. Joko ne ovat liian pieniä, tai sitten muuten vaan sellaisia, että niitä ei tule pidettyä koskaan.

Olen tässä "vuosien varrella" onnistunut keräämään liikakiloja, joista on yritetty epätoivoisesti päästä eroon. Olen ihminen, joka on jatkuvalla laihiksella, tai ainakin aloittaa laihiksen suunnilleen joka päivä, ainakin mielessään. :-)

Yleensä painon tippuminen tyssää siihen, että kun olen muutaman kilon saanut pois annan mielessäni itselleni luvan "no nyt voi vähän hellentää otetta, oonhan saanut pudotettua jo kolme kiloa, ei tää ylimääräinen suupala haittaa". Ja kohta ollaan takaisin lähtökuopassa...

Olen tämän jatkuvan "laihistelun" takia jemmannut kaappiin vaatteita iät ja ajat, joita olen uskotellut itselleni pitäväni "sitten kun olen laihtunut". No, koska sitä päivää ei ole vielä tullut vastaan, niin sama heittää nuo vaatteet menemään. Ja nyt kun niitä tarkemmin katselee, niin tuskinpa kaivaisin tuolta hyllyjen perältä noita ryysyjä enää käyttöön, vaikka jollain ihmeellä saisin liikakilot itsestäni pois puristettuakin. Eli pussiin ja roskiin vaan.

Noh, täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että kyllähän minä jokusen "sitten kun" paidan tuonne jemmasin, sellaisia vaatteita joista pidän oikeasti. :-)

Ja voin sanoa, että ei ole ihan hetkeen vaatekaappi näyttänyt noin siistille. Olen nimittäin ihminen, jonka komerot ovat yhtä mylläkkää, vaikka asunto näyttäisikin muuten siistille.


Alla muuten linkki monelle varmasti tuttuunkin ihanaan blogiin, jossa on omaan silmään nättejä vaatteita ja blogin pitäjällä kekseliäisyyttä yhdistellä erilaisia juttuja ja muokkailla vaatteita omanlaisekseen.

KLIK

Ihana päivä

Viikonloppu edessä.
Sain tänään tehtyä alta pois yhden kauan kauan aikaa seisseen asian.
Ulkona paistaa aurinko.
Linnut laulavat.
Kävin ystävän kanssa torilla yhdellä.
Ostin vähän askarteluun materiaaleja ja uusia kukkaruukkuja.
Sunnuntaina on torilla suurkirppis, jonne täytyy jo aamutuimaan mennä katselemaan olisiko siellä jotain kiinnostavaa.
Kohta koiran kanssa pitkälle lenkille.
Iltaa varten odottaa uusi huuto.netistä huudettu kirja (Hayden: Toisten lapset).

On se jännä mitenkä toisina päivinä on niin kurja olo ilman sen kummempaakaan syytä ja toisina päivinä hymyilyttää kaikki pienetkin asiat. :)

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

Lehtiholisti

Olen lehtiholisti, kyllä. Selasin aikaisemmin monen monta blogia sivusilmällä ja jossain oli joku maininnut kuinka paljon hän säästäisi rahaa, jos ei sortuisi aina ostamaan jotakin uutta lehteä. Omaksi puolustuksekseni voin sanoa, että monesti päädyn ostamaan lehden, joka on hinnoiteltu järkevästi. 7-8e lehdestä ei ole järkevää, 3-5e on. Mutta toisaalta taas, parin kolmen lehden hinnalla saisi uuden astian astiastooni, jonka keräys on vasta alkumetreillä. Ja kun jättäisi vielä ostamatta ne useat limpparipullot, joita menee viikossa, saisi jo suht. äkkiä astiaston koottua. Eipä sitä vain tule aina ajatteleeksi, kun kassajonossa vaihtaa jalkaa toiselle jalalle ja katse etsiytyy lehtihyllylle, joka on sujuvasti aseteltu kassajonon viereen. Siitä sitten nappaa kuin ohimennen jonkun lehden, jonka kansi vaikuttaa äkkiseltään jollain tapaa mielenkiintoa herättävälle.

Mitä lehtiä sitten ostan? Mihin käytän ne monet kymmenet eurot, joilla voisin ostaa vaikkapa niitä astioita? Sisustuslehtiä (Deko, Divaani... Glorian Koti tulee postitse), mutta myös ns. vanhemman ikäpolven lehtiä, kuten Anna, MeNaiset (joka tulee myös postitse), Olivia (tästä erityisesti pidän, vaikka en tiedäkään tarkalleen kenelle se on suunnattu), Gloria... Joskus on ihan hävettänyt ostaa Anna tms., sillä on tuntunut, että ei niitä kuuluisi vielä tässä iässä ostella, vasta sitten lähempänä 40 ikävuotta. Toisaalta Anna on lehtenä nuorentanut ulkoasuaan, eikä kuulu enää (?) samaan kategoriaan Seuran kanssa. Annassa on välillä hyviä ja mielenkiintoisia, ajatuksia herättäviä artikkeleita ja niitä lehdeltä haen. Sisustuslehdiltä inspiraatiota ja unelmia.

Tykkään myös selailla puutarhaan ja kasveihin liittyviä lehtiä, vaikka minun "kasvikeitaani" on suunnilleen kokoa 1 x 1,5m oleva kerrostaloparveke. On silti mukavaa haaveilla omistavansa joskus ison omakotitalopihan luonnon äärellä, jonne voisi sitten laitella enemmänkin.

Vaikka koiraihmiseksi lukeudunkin, niin täytyy tunnustaa silti, että en juurikaan seuraile koiriin liittyviä lehtiä. Mikään ei ole niin puuduttavaa kuin lehti, jossa on sivukaupalla näyttelytuloksia, eikä juurikaan muuta sisältöä. Mielenkiintoiset artikkelit tälläkin saralla olisivat aina tervetulleita, mutta niitä en ole jaksanut alkaa metsästämään. Erilaisia informaatioita koiriin liittyen haen sitten aivan muista paikoista, joskin niissä tarjoiltujen totuuksien todenperäisyys saattaa toisinaan olla hyvinkin kiistanalaista...

Harrastan toisinaan lehtiroskiksen dyykkaamista. Olen huomannut, että meidän talossa ihmisille tulee keskimääräistä enemmän lehtiä, sillä olen monet kerrat yön hämärinä tunteina kantanut lehtiroskiksesta ison pinon lehtiä luettavaksi. Eikä edes hävetä myöntää. :)
Tätä harrastaa myös moni muu tässä talossa, sillä olen iltaisin koiraa pissittäessäni bongannut naapurin "ähisemästä" roskakatoksessa lukittujen ovien takana ja pian muina miehinä kotiin palaamassa kassillinen tuomisia mukanaan. Eihän siinä, mukavaa tietää, että en ole ainoa, joka tätä tekee.
Ehkä toisinaan tunnen oloni hieman stalkkerimaiseksi tonkiessani lehtiroskiksen aarteita, mutta ohitan sen olankohautuksella, sillä minua ei kiinnosta naapureiden henkilökohtaiset roskat noita lehtiä enempää.