sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Kenkiä

Selasinpas tuossa joutessani erilaisia sivustoja ja törmäsin ihaniin kenkiin.

Sugar


Donna Girl


Esprit


Shoe Shi Bar


Blend She


Blend She


Spirit Store

Omaa paikkaa hakemassa

Olen asunut Kuopiossa käytännössä koko elämäni, 23 vuotta. Synnyin Juankoskelle, mutta jo vauvaiässä muutimme sieltä kaupunkiin vanhempieni töiden vuoksi. Sisaruksistani kaksi muuttivat jo n. parikymppisinä Turkuun, toinen opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja toinen opiskelemaan yliopistoon. Sitä myöten he jatkoivat miesten perässä toinen Rovaniemelle ja toinen Englannin kautta Belgiaan. Veljeni muutti vaimonsa kanssa Helsinkiin saatuaan hyvän työtarjouksen sieltä. Vain minä ja minusta seuraava siskoni olemme jääneet tänne. Siskoni rakensi perheensä kanssa omakotitalon tänne lähiseudulle, joten hän hyvin suurella todennäköisyydellä tulee myös täällä pysymään.

Itse olen jo useamman vuoden ajan aina kausittain kaivannut muualle. Muutama vuosi sitten minulla oli hinku muuttaa Tampereelle ja myöhemmin suunnittelin muuttavani pk-seudulle. Nyt olen vakavasti harkinnut, että vuoden sisällä tai viimeistään vuoden päästä muuttaisin jonnekin muualle opiskelemaan. Elämä on heitellyt ja pyöritellyt monella tapaa vuosien kuluessa ja niistä seikoista johtuen en varmaankaan ole vielä oikein löytänyt sitä omaa paikkaani maailmassa. Joskin selkeä suunta on kumminkin olemassa.

Haluaisin opiskelemaan joko sosionomiksi tai sairaanhoitajaksi. Valmistun tässä joskus lähihoitajaksi ja suorilta meinasin jatkaa opiskelua, mikäli saisin opiskelupaikan jostain. Hoidollista puolta jonkin verran nähneenä en osaa varmaksi sanoa onko tämäkään täysin ns. se minun juttuni. Toisaalta taas näen itseni helposti hoitajana, jo luonteenpiirteideni puolestakin. Toisaalta taas on tullut useasti mietittyä sitäkin, että olenko valinnut tämän alan tietoisesti vai alitajuntaisesti siksi, kun "muutkin meillä ovat niin tehneet". Äitini ja yksi siskoistani ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, sekä toinen siskoni on geriatrian sairaanhoitaja.

Voisin kuvitella työskenteleväni lasten ja nuorten parissa tai vanhusten parissa. Erityisesti vanhukset ovat lähellä sydäntäni. On jokseenkin erikoista tajuta kuinka oma asennoituminen vanhustyöhön ja omat ennakkokäsitykset ovat heittäneet häränpyllyä. Aikaisemmin ajattelin, että ikinä en haluaisi tehdä vanhustyötä, nyt taas se olisi hyvinkin mahdollinen vaihtoehto. Vanhustyö parhaimmillaan antaa minulle erittäin paljon henkisesti. Se hetki kun vanhus pitää kädestä kiinni ja kertoo kuinka olen pystynyt antamaan hänelle sinä hetkenä paljon on ikimuistoinen. Olisin hyvin mielelläni osa jonkun vanhuksen mahdollisimman levollista, kivutonta ja elämisen arvoista vanhuutta.

Sattuneista syistä on myös tullut paljon mietittyä sitä millaisen perheen ja lapsikatraan haluaisin. Elämä tällä hetkellä ei ole millään tapaa sovelias lapsien hankkimiseen, mutta tulevaisuudessa niitä kumminkin haluaisin. Ymmärrän toki, että ei niitä nappia painamalla tilata, ovat tullakseen jos niin suodaan.

Koen, että minulla on läheisiä ihmissuhteita liian vähän. Tai no, en tiedä kaipaisinkokaan mitään laajaa ystäväverkostoa ympärilleni, sillä en osaa sanoa pystyisinkö antamaan itsestäni tarpeeksi jokaiselle. Olen kumminkin ihminen, joka viihtyy myös yksinään mainiosti ja joka tarvitsee paljon omaa aikaa. Tällä hetkellä elämääni kuuluu jokunen määrä ihmisiä, joilla on erityinen paikka elämässäni. Tänne Kuopioon ei kumminkaan ole niin paljoa siteitä, että ne pakottaisivat tänne jäämään. Ja ainahan yhteydet toimivat puolin ja toisin, jos ovat toimiakseen.

Minusta olisi upeaa aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Uusi opiskeluympäristö, uudet työkuviot, uusi asuinympäristö, uusia ihmissuhteita. Koen, että elämä täällä ei tarjoa minulle tarpeeksi mahdollisuuksia. Saas nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan...

----------------------------------------------------------------------------

Tänään huomasin blogiini tulleen oikein iloisen yllätyksen! :) Oikein iso kiitos tälle yllättäjälle, piristi suuresti päivääni. Ninan helmet blogissa olin saanut tunnustusta blogilleni.
Mukava huomata, että jotakuta nämä merkityksettömät höpinäni ja kuvani miellyttävätkin. :)


perjantai 12. syyskuuta 2008

Uudet kengät...

...kävin tänään hakemassa kotiin.


Asteen verran ärsyttävää se, että oikea jalka on hieman rintavampi mitä vasen, joten toinen kenkä on ieman tiukempi. Mutta onneksi ne käytössä muokkautuvat sopiviksi.

keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Uusin rakkaus

Ikäänsä nähden hyvässä kunnossa oleva Seitsemän veljestä vuodelta 1931.


Vihdoin ja viimein sain myös kauan sitten tilaamani uuden kauppakassin, enää ei tarvitse ostaa niitä ylihinnoiteltuja muovipusseja.